Maailma on vaaleanpunaisesta hattarasta rakennettu pilvilinna, joka seisoo paskassa.

 Hello and greetings from Riga! ♥

Äkkilähtö on aina äkkilähtö ja yllätys, mutta ei tällä kertaa stressannut minua lainkaan. Matka oli ihan älyttömän mukava ja upea kokemus, paljon parempi kuin se Viron reissu. :) Lähtö oli piipulta kello viisi aamulla, ja alkumatka taittui Hannan kanssa hysteerisinä. :D Istuimme ihan opettajien takana toisella penkkirivillä, ja opettaja saivat varmaan aivohalvauksen tai vastaavan meistä.

Helsingissä oli sellaiset puolitoistatuntia ylimääräistä aikaa ja treffasin siskopuoleni Emilian lounasravintolassa Hannan kanssa. Sain Emilialta söpöjä tuliaisia Jenkeistä - Cute as Hellin sack of goodies: rasva, suihkugeeli, body splash ja huulirasva, sekä Little twin stars heijastimen, joka nykyään korvaa edesmennyttä tavaramerkikseni muodostunutta Charmmy Kitty laukkutagia koululaukussani.

Koska kurssi ja opintomatka ovat kulttuuri & yrittäjyys teeman alla, kävimme Kiasmassa ohjatulla kierroksella. Kiasmassa oli näyttely Afrikan huonoista olosuhteista, mikä särki sydämeni suunnilleen täydellisesti. Yritin tuudittautua siihen, että olen kasvissyöjä ja kierrätän ja elän mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta auttamaton huono omatunto tuli mm siitä matkasta, jolla parhaillani olin.

No, laivassa mieli parani äkkiä. Hannan kanssa hullaannuttiin suklaista, mutta hillitsimme itsemme ja ostimme vain kaksi levyä. Laivassa oli myös rahanvaihtokone, jossa oli lappu "Ei tööta", mille hajoiltiin ajoittain. (Ei toiminnassa.)



Tallinnassa yövyimme hotellissa, ja kuvasta näkyy kaikkein tärkeimmät reissukamat: rasvatuubi, maitohappobakteereita, suklaata, kulmakarvasheiveri, lääkkeet ja kännykkä. Hotelli olisi saanut olla rankasti huonompi, koska karu siirtyminen Riikan hostelliin oli rankka. D:

Seuraavana päivänä oli toiset kuusi tuntia bussissa, ja Hannan kanssa vaihteeksi nauroimme hauskoille sanoille ja liikennemerkeille.




Ensimmäisenä iltana pääsimme jo kiertelemään vähän itseksemme, ja heti löysimme kannibaalien ravintolan! (Ja valaistus on mahtava tiedän.) Toisella puolen ovea oli valotaulu, jossa oli lista ihmisistä, jotka ilmeisesti oli sinä iltana kokattu ja laitettu tarjolle. Näimme myös Hannan kanssa ihan oikean strippibaarin ja stripparin! Ihmiset varmaan luulivat meitä epätoivoisiksi lesboiksi kun katsoimme silmät pyöreinä ikkunasta sisään ja kuljimme kahdesti baarin ohi katsoaksemme stripparia. :D



Löytyi myös kiva kauppa nimeltä Randoms, josta löytyi kiva paita. Olisin ehkä muuten ostanut sen, mutten olisi kehdannut ikinä käyttää sitä.



Seuraavana päivänä meitä kävelytettiin neljä tuntia pitkin poikin vanhaa kaupunkia, joka kyllä oli kaunis, mutta neljä tuntia ympäri ämpäri kävelemistä ei kyllä ollut parasta mahdollista herkkua. Siellä oli paljon upeita taloja, joiden seiniin oli maalattu hienoja kuveja ja osa ikkunoista saattoi olla maalattuja, eikä sitä edes ensiksi aina huomannut! Seuraavassa kuvassakin on yksi maalattu ikkuna.





Illalla käyytiin Hannan kanssa Double Coffeessa, eli Duppel Koffeessa, ja herkuteltiin kunnolla. Minä tilasin vihreän teen, jossa oli vanilijaa ja kaktusta ja jotain kolmatta, mitä en muista. :D Ja meidän tarjoilija oli aika... No, herkuteltiin silmillämmekin! :------D

Toiste lisää, koska kuvaspämmi olisi liikaa yhdessä viestissä ja Eetu on tulossa kohta käymään.

- Much love
P

Se olisi sitten yllätyslähtö Riikaan. Sain tietää eilen lähteväni sittenkin matkaan, joten minulla on ollut paljon aikaa valmistautua. :D

En ole ehtinyt edes ottaa hepatiittirokotuksia, ja nyt vain jännitän sitä, alanko itkeä hysteerisesti pienestäkin vatsakivusta, "en halua oksentaa byhyy" ja niin edelleen. Kävin tänään ostamassa maitohappobakteereita, toivottavasti niistä on jotain apua.

Se on siis viikko ilman salaattia, hedelmiä, maitotuotteita... Pelkkää kypsennettyä ruokaa ja pullovettä.

Lähtö aamuviideltä, mukavaa. Pitäisi varmaan olla jo nukkumassa - oikeastaan olin jo puoli kahdeksan alkamassa nukkumaan, mutta Eetu soitti ja tuli vielä käymään. :) Nyt siis nukkumaan ne viisi tuntia jos sitäkään.

Tosin maanantainvastaisena yönä nukuin kaksi ja puoli tuntia ja tänäaamuna heräsin täysin neljältä, joten ei kait tämä tee tiukkaa. En kyllä ymmärrä, miksi en saa nukuttua kun minulla menee näin hyvin. No, ehkä se asettuu tästä. Ehkä viimeyö oli vain stressiä matkasta.

- the girl in love

Tänään minä olen onnellinen. Enkä vain onnellinen, olen onneni huipulla. Minun onneani ei pilannut puhelu väärään aikaan, minun onneani ei pilannut vierailu väärään aikaan. Minun onneani ei pilannut huonosti toimiva fin-tv ja pätkivä elokuva. Minun onneani ei oikeastaan pilaa mikään.

Minun onneni kruunasi yksi erityinen, pitkä halaus.

Minun onneni kruunaa pitkä, kuuma suihku, söpö pyjama ja Creed. Minun onnellisen päiväni kruunaa kirjoittaminen, kupillinen teetä ja huominen koulupäivä.

Tänään minä hymyilen, koska sydämeni ja sieluni hymyilee, eikä vain hymyile - säteilee.

Melkein aloin itkemään kun luin ajatuksen kanssa Bon Jovin Welcome to wherever you are biisin sanat. Ne on niin kauniit ja rohkaisevat ja muistuttaa minua siitä, että vaikken ole täydellinen, olen täydellinen juuri tällaisena. Juuri sillä hetkellä kun luen sanat, minä jopa uskon sen.

Elämä on tähän mennessä ollut ihan älyttömän pitkä, vaikka olenkin vasta nuori. Ehkä elämän raskaus on tehnyt siitä pitkän tuntuisen.

Löysin tänään kengät, jollaisia olen etsinyt omassa koossani kaksi vuotta. Tosin koko on minulle hieman liian suuri, mutta ei se haittaa siinä mallissa. Toivottavasti ovat kestävät kengät. (Miksi puhun kengistä?)

Well if you just close your eyes
and imagine everything's allright
But do not hide your tears
'cause they were sent to wash away those years

Maybe we can wash away those years

I hope you can wash away those years

I got nothing - going nowhere
Tired of under achieving
I keep searching - nothing's working
It's not enought just to be breathin',
I need something to believe in
(What about you?)

Tänään on ollut aika jännittävä ja kiva päivä, mutta nyt on aika haikea olo. Surettaa ehkä vähän.

Only wanted to stay awhile,
only wanted to play awhile
Then you taught me to fly like a bird

(Bryan Adams - Something to believe in & Thought I'd died and gone to heaven.)

I feel alone here and cold here

Some crazy things are happening in my life.

And I can't wait for winter.

En tullut tänään kirjoittamaan keittiöstäni tai asuntoni muista osista. Se ei juuri nyt ole tärkeää, eikä se oikeastaan yleensäkään ole niin tärkeää. Tai, täällähän minä asun ja mukava asuinympäristö on myös edistystä hyvälle ololle. Mutta tänään, juuri nyt, juuri näiden sanojen vierellä, se on toisarvoista.

Tänään minä kirjoitan paranemisesta.

Here we are now everything is about to change
We face tomorrow as we say goodbye to yesterday
A chapter ending but the stories only just begun
A page is turning for everyone

So excited I can barely even catch my breath
We have each other to lean on for the road ahead
This happy ending is the start of all our dreams
And I know your heart is with me

It's time to show the world we’ve got something to say
A song to sing out loud we’ll never fade away
I know I’ll miss you but we’ll meet again someday
We’ll never fade away

So I’m moving on
Letting go
Holding on to tomorrow
I’ve always got the memories
while I’m finding out who I’m gonna be
We might be apart but I hope you always know
You’ll be with me

Wherever I go
(Miley Cyrus - Wherever I go)

Masennus, tänään minä puhun Sinulle. En päiväkirjani lukijoille, vaan sinulle. Koska sinä olet ollut ystäväni niin monta vuotta, en edes tiedä, mistä vuodesta lähtien. Muutaman vuoden ajan olen yrittänyt päästää otteeni irti sinusta, koska minulla on omakin elämäni elettävänä. Minä en voi elää meidän elämäämme, enkä edes jaksa kantaa sinun taakkojasi harteillani. Minulla on muutenkin heikot hartialihakset, ne eivät ole kantaakseen sinun raskaita painojasi omieni lisäksi.

Sinä ja minä olemme olleet läheisempiä kuin olen koskaan ollut yhdenkään ihmisystäväni - tai edes äitini - kanssa. Minä olen vasta viimeisinä kuukausina käsittänyt, miksen ole voinut suoristaa sormiani, jotka puristavat kiinni sinusta. Sormet ovat olleet puristuneina sinun ympärillesi niin pitkään, että ne ovat kuin jähmettyneet asentoonsa, kuten pikkutyttönä keinuttuani liian pitkään.

Minä en ole syvällä sisimmässäni halunnut päästää sinusta irti. Tai ehkä vähän, ehkä syvin ja korkein Minäni onkin halunnut päästää irti sinusta, muttei ole uskaltanut. Minä olen niin tottunut jakamaan kaiken sinun kanssasi, kaiken. Minä olen niin tottunut siihen, että kun eteeni tulee jokin ärsykse, annan sinun sanella, kuinka minä siihen reagoin. Olen niin kauan kuin muistini on toiminut, antanut Sinun, rakas masennukseni, sanella minulle, kuinka minä reagoin tai otan asioita vastaan.

Ja siihen tottuneena, tuntuu niin vieraalta päästää irti sinusta ja miettiä, kuinka Minä reagoin. Kuinka Minä otan asiat ja ärsykkeet vastaan. Koska Minä en ole sinä, sinä olet masennus, sairaus, mielenterveyden häiriö, sinä et ole Minä.

Minulle on vierasta ajatella omalla minuudellani ilman sinua. Minulle on pelottavaa tuntea hyvää oloa ja mielihyvää, olen aina pyytänyt sitä sinulta anteeksi. Mutta en aio tehdä sitä enää. Minä olen viimeisimpinä kuukausina käsittänyt, miksen ole parantunut mistään hoidosta huolimatta - minä en ole uskaltanut.

Nyt minulla on Oikeita ystäviä. Nyt minulla on Luottamus, Toivo, Usko ja Onni ystävinäni. Minulla on ihmisystäviä. Minulla on sellainen sylikissa, josta olen haaveillut.

I can't help you fix yourself - but at least I can say I tried
I'm sorry but I gotta move on with my own life

I'm sorry but I gotta move on with my own life
(Papa Roach - Scars)

Tämä kirjoitukseni on jäähyväiset Sinulle.

Minä tiedän, että sinä olet aina kanssani ja aina luonani. Minä tiedän, etten koskaan unohda sinua, enkä koskaan erkane sinusta täysin. Mutta ehkä se onkin tämän elämän juju - että voi koskettaa sinua välillä ja antaa sinun neuvoa, välillä. Mutta pystyy silti pitämään kiinni omasta itsestään.

Tänään minä irrotan otteeni. Minä päästän irti Sinusta, annan lämmittävän veren taas kiertää sormissani vapaasti ja kiedon käteni oman itseni ympärille. Koska minä en ole sinä. Minä en ole masennus, minä olen Elisa, ja Elisa on elämäniloinen ja elinvoimainen iloinen ihminen, joka nauraa ja hymyilee.

Minä olen Elisa, joka hymyilee vieraille ohikulkijoille, minä olen Elisa, jonka elämä on tasapainossa, minä olen Elisa, joka osaa nauttia elämästä täysin rinnoin.

Minä en ikinä unohda sinua. Sinä tulet aina olemaan osa minua, ja minä kiitän sinua siitä, että olet tehnyt minusta juuri tämän ihmisen. Minä kiitän sinua siitä, että olet tehnyt minusta näin vahvan ihmisen. Minä kiitän sinua siitä, että olet kasvattanut minua ihmisenä. Eniten minä kiitän sinua siitä, että olen saanut minut käsittämään, kuinka hieno asia elämän lahja on.

Nyt minä päästän irti.